Helsinki

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee korjaustelakkatoimintaa Pernajan Isnäsissä.

Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

MAKSU 4 158 €

ASIAN VIREILLETULO

Päijät-Steel Oy on hakenut lupaa toiminnalleen 12.1.2004 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella. Ympäristölupavirasto käsittelee asian siltä osin, kuin se koskee vesialueen ruoppaamista tilan Askolinin saha RN:o 4:75 edustalla. Sijoituspaikan vesisyvyyttä on tarkoitus syventää noin 35 * 35 m:n alueelta noin kahdella metrillä. Ruopattava määrä on noin 2 500 m³. Massat on tarkoitus sijoittaa sataman lähistölle maihin. Ympäristölupavirasto on 26.3.2004 siirtänyt asian telakkatoiminnan osalta Uudenmaan ympäristökeskuksen käsiteltäväksi.

Telakkatoiminnan osalta hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 29.3.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pernajan kunnanvaltuusto on 11.2.2002 hyväksynyt Isnäsin alueen osayleiskaavan. Osayleiskaavassa suunniteltu telakka-alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta ei telakka-alueen osalta. Telakka-alueella ei ole asemakaavaa.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Vuokrattavan alueen kiinteistörekisteritunnus on 585-443-4-75 ja alueen haltija on Isnäs Port Oy Ltd.

Isnäsin satama sijaitsee Pernajanlahden edustalla entisellä saha-alueella. Saha on lopettanut toimintansa vuonna 1991. Alueella on satamalaitureita ja sahan toimintaan liittyneitä rakennuksia.

Ympäristön tila ja laatu

Luonnonsuojelualueet

Koko Pernajanlahden vesialue ja osa maa-alueista sisältyy Natura 2000 -alueeseen Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI0100078). Alueen valinnan perusteena on ollut sekä lintudirektiivi (lintulajit) että luontodirektiivi (luontotyypit ja lajit). Pääosa Natura-alueen vesialueesta kuuluu myös erityissuojelua vaativiin vesistöihin, jotka on määritellyt ympäristöministeriön asettama Vesistöjen erityissuojelutyöryhmä. Vesialueilla on tarkoitus suojella merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja vedenlaatua vesilain lupajärjestelmän avulla. Lähimmät varsinaiset suojelukohteet ovat Pernajanlahden lintujensuojelualue ja Pernajanlahden vesialueen luonnonsuojelualue noin 4,5 km:n päässä pohjoisessa sekä Klovholmarnan luonnonsuojelualue ja Pernajanlahden rannikon rantojensuojelualue noin 2,5 km:n päässä idässä ja kaakossa.

Eläimistö

Pohjaeläimistön tila Pernajan saariston itäosissa (Pernajanlahti-Påsalo-Keipsalo) noudattaa pitkälti saariston vyöhykkeisyyttä. Pernajanlahden pohjaeläimistö koostuu yksinomaan surviaissääsken toukista, harvasukasmadoista ja harvaan esiintyvistä vanhoista itämerensimpukoista. Påsalonselälle siirryttäessä alkavat puhtaanvedenlajit (esim. valkokatkat) esiintyä harvakseltaan. (Henriksson, M. ja Myllyvirta, T. 1992. Itä-Uudenmaan saaristoalueen bioindikaattoritutkimus 1991)

Alueen kalasto koostuu Suomenlahden rannikkoalueelle tyypillisistä murtovesialueella elävistä makeanveden ja suolaisen veden lajeista. Yleisimpiä ovat särkikalat, ahven, kuha, hauki ja silakka. Silakka todennäköisesti kutee Påsalöfjärdenin alueella. Pernajanlahti toimii kevätkutuisten lajien, kuten särkikalat, hauki ja ahven, lisääntymisalueena. Pernajanlahden perukkaan laskee Koskenkylänjoki, jonka suualueelle on rakennettu kalatie. Jokeen vaeltaa lisääntymään jonkin verran vaelluskaloja, kuten taimenta.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Sataman edustan vesialue on matalaa, yleensä 2 – 3 m syvyistä. Satamaan johtaa mutkikas 4,2 m väylä. Alue on suhteellisen suojassa aavaa merta vasten. Ainoastaan kaakkois- ja itätuulet pääsevät vaikuttamaan alueelle. Virtaukset ja veden vaihtuminen johtuvat tuulista ja vedenkorkeuden vaihteluista. Vedenpinnan korkeus vaihtelee vuodessa yleensä alle 1 m:n rajoissa ja hyvin harvoin 1,5 m.

Alueelle ei hakemuksen mukaan tiettävästi kohdistu merkittävää pistekuormitusta. Veden laatuun vaikuttavat Koskenkylänjoki ja muu maalta tuleva hajakuormitus sekä veden vaihtuminen ulkomerialueelta tulevan puhtaamman veden kanssa. Näin ollen veden laadussa saattaa esiintyä tuulten ja virtausten aiheuttamaa vaihtelevuutta.

Maaperän ja pohjasedimenttien tila

Sahan toiminta on saastuttanut sataman läheisiä maa-alueita. Alueelta on löytynyt SAMASE-raja-arvon (saastuneiden maa-alueiden selvitys ja kunnostus) ylittäviä pitoisuuksia ainakin arseenia, bariumia, kuparia, sinkkiä sekä ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja dioksiini-furaaniyhdisteitä. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta päätöksen No YS 766/11.7.2003.

Vuonna 2004 tehdyissä analyyseissä kelluvan telakka-alueen pohjasedimenteistä löytyi kuparin, nikkelin ja kaikkien tutkittujen kymmenen PAH-yhdisteen (polyaromaattiset hiilivedyt) osalta pitoisuuksia, jotka ylittävät läjityskelpoisuudeltaan pilaantuneen sedimentin tason. Tällaista ainesta pidetään yleisesti mereen läjityskelvottomana. Näytteitä otettiin kolmesta kohtaa noin 5 – 10 cm:n syvyydeltä. Tributyylitinan (TBT) pitoisuus oli alle 3 μg/kg, mitä voidaan pitää meriympäristölle haitattomana pitoisuutena.

Pohjaveden tila

Isnäsin satama ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee pohjoisessa Isnäsinlahden toisella puolella noin 600 m:n päässä.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Isnäsin edusta kuuluu osana Pernajan kalastusalueeseen. Alueen kalastus on tavanomaista rannikon vapaa-ajankalastusta ja ammattimaista kalastusta alueella ei juuri harjoiteta. Muu vesialueen käyttö liittyy lähinnä vene- ja alusliikenteeseen sekä vapaa-ajan viettoon.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Päijät-Steel Oy harjoittaa korjaustelakka- ja konepajatoimintaa. Yhtiö suunnittelee uivan telakan siirtämistä Pernajan kunnan Sjögårdin kylällä sijaitsevan Isnäsin satamalaiturin viereen.

Uivan telakan koko on 30 * 30 m. Telakka on metallirakenteinen ja päädyistään avoin. Kyljet ovat korkeat ja toimivat telakan kellukkeina. Kylkien päällä on muun muassa asunto- ja varastotiloja. Pohja on kiinteä. Telakalla pystytään telakoimaan maksimissaan 600 t painavia aluksia. Alusten maksimipituus on 60 m, mutta suurin osa telakoitavista aluksista on alle 30 m pitkiä. Aluksille suoritetaan hiekkapuhallusta, ruiskumaalausta, korkeapainepesua, hitsaus- ja levytöitä sekä koneasennuksia. Lisäksi harjoitetaan normaalia konepajatoimintaa verstastiloissa.

Telakalla on työntekijöitä normaalisti 2 – 3 ja suuremmissa korjaustöissä 4 – 5. Aikaisemmin telakalla on huollettu keskimäärin 15 alusta vuodessa. Yleensä yhden aluksen huolto kestää 3 – 4 päivää. Toiminta ajoittuu sulan veden aikaan painottuen kevääseen ja syksyyn. Kesällä toimintaa on vähemmän. Normaalisti toiminta-aika on arkisin kello 7.00 –19.00. Tarvittaessa toimitaan viikonloppuisin ja ympäri vuorokauden kuitenkin siten, että eniten meluavaa toimintaa harjoitetaan vain päivisin.

Ennen mahdollista ruoppausta, josta päättää Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, telakkaa säilytetään suunnitellun toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä paikassa, jossa syvyys on noin 5,5 m. Tässä paikassa voidaan telakoida aluksia, joiden maksimisyväys on 3 m. Suunnitellun ruoppauksen jälkeen suunnitellulla toiminta-alueella voitaisiin telakoida aluksia, joiden maksimisyväys on 4,2 m.

Prosessit

Ennen telakointia rakennetaan telakan pohjalle telakoitavan aluksen tarvitsemat pukit. Telakan kylkien säiliöitä täytetään vedellä, jolloin telakka vajoaa alemmas ja telakoitava alus voidaan ajaa tai hinata sisään. Telakan laskeminen kestää noin 3 tuntia. Kun telakoitava alus on saatu oikealle kohdalleen, pumpataan vesi pois säiliöistä, jolloin telakka ja siihen telakoitu alus nousevat pinnalle. Aluksen syväyksestä riippuen telakan pohja voi telakoinnissa olla lähimmillään alle 0,50 m:n päässä meren pohjasta. Nostovaihe on jonkin verran nopeampi kuin telakan laskeminen alas. Telakan päädyissä on noin 25 cm korkeat kynnykset, jotka estävät hiekan huuhtoutumista veteen.

Hiekkapesussa aluksen pohjaan puhalletaan noin 8 kilon paineella hiekkaa. Puhallus suoritetaan noin 30 – 50 cm:n päästä nopein liikkein. Puhtaaksi puhaltaminen tapahtuu samalla tavalla, mutta huomattavasti hitaammin. Puhallettaessa laivojen pohjia kotilot ja muu kasvillisuus irtoaa. Maali yleensä vain karhennetaan, jotta uusi maali pysyisi paremmin. Varsinaista maalin irrottamista ei pyritä tekemään. Päijät-Steel Oy harkitsee myös muiden puhallusmateriaalin, kuten kuona, käyttöönottoa.

Puhalluksen jälkeen suoritetaan yleensä maalaus, joka pääsääntöisesti tapahtuu korkeapaineruiskulla. Maali ruiskutetaan noin 50 cm:n etäisyydeltä.

Maalit

Maalien vuotuiseksi kulutukseksi on arvioitu 3 000 – 4 000 litraa. Alla on lueteltu telakalla pääasiassa käytettäviä laivamaaleja ja niiden sisältämiä haitallisia aineita:

Bentso(k)fluoranteeni, bentso(b)fluoranteeni ja bentso(a)pyreeni ovat vesipuitedirektiivin mukaisia vaarallisia prioriteettiaineita. Yksi direktiivin tavoitteista on PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ihmistoiminnasta aiheutuvien vesipäästöjen lopettaminen.

Antifouling-maalit

Foulingiksi kutsutaan ilmiötä, jossa aluksen pohjaan kasvaa eliöstöä, kuten leviä, merirokkoja, sinisimpukoita ja runkopolyyppeja. Fouling muun muassa hidastaa aluksen kulkunopeutta ja voi lisätä huomattavasti polttoaineen kulutusta. Antifouling-maalien hitaasti irtoavat tehoaineet estävät eliöiden kiinnittymistä aluksen pohjaan. Päijät-Steel Oy on ilmoittanut, että toiminnassa käytetään vuodessa 0 – 100 litraa antifouling-maaleja.

Valtioneuvoston asetuksen orgaanisten tinayhdisteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta (871/2002) mukaan 1.1.2003 lähtien orgaanisia tinayhdisteitä ja niitä sisältäviä valmisteita ei ole saanut käyttää vesieliöiden kiinnittymisenestoaineena.

Ohenteet

Ohenteiden vuotuiseksi käytöksi on arvioitu 300 – 400 litraa. Telakalla käytetään pääasiassa seuraavaa ohennetta:

Varastointi

Maalit ja ohenteet varastoidaan joko merikontissa tai tuotantotilan yhteyteen rakennetaan erillinen varasto. Maaleja ja ohenteita varastoidaan korkeintaan 500 litraa kerrallaan.

Alueella säilytetään kevyttä polttoöljyä generaattoria ja työkoneita varten mahdollisesti 200 l tynnyrissä. Myös jonkin verran suuremman säiliön hankinta on mahdollista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Päijät-Steel Oy:llä ei ole laatujärjestelmää tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Telakan pohjalle putoava puhallusmateriaali, maalijäte ja muu materiaali kerätään talteen. Puhallusmateriaali puhdistetaan ja käytetään uudestaan. Pöly- ja maalipäästöjä ilmaan ja sitä kautta mereen estetään tarpeen mukaan suojaamalla työskentelyalue pressuin.

Tarvittavaa sähköenergiaa voidaan tuottaa kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Toiminnassa saattaa hakemuksen mukaan levitä mereen pieniä määriä hiekkaa ja maalia. Käsiteltäessä yli 30 m pitkiä aluksia telakkarakennelmaa jatketaan telakan päissä olevilla jatkolipoilla sekä ponttoneista rakennetulla lautalla. Lautan reunoihin tulee kevyet seinärakenteet, jotka estävät puhallusjätteen pääsyn mereen. Rakennelman kokonaispituus on 55 m. Vaikka alus olisi 60 m pitkä, sen vesilinja on yleensä noin kymmenen metriä lyhyempi. Päijät-Steel Oy:n työt keskittyvät aluksen vesilinjan alapuolelle.

Päijät-Steel Oy:n mukaan alueelle on suunnitteilla yhteys kunnan vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Siihen asti sosiaalivedet kerätään umpisäiliöön. Sataman maa-alueiden hulevedet kulkeutuvat mereen.

Päästöt ilmaan

Tuulisella säällä hiekkapuhalluksessa syntyvä pöly saattaa Päijät-Steel Oy:n mukaan kulkeutua 100 – 150 m. Mikäli puhallusmateriaalina käytetään muuta materiaalia, esimerkiksi kuonaa, saattaa pölyhaitta olla pienempi. Kovalla tuulella telakan päädyt suljetaan pressuilla.

Tuulisella säällä maalattaessa pyritään rakentamaan pressuista suoja ympärille. Kovalla tuulella ei maalata.

Melu

Hiekkapuhalluksesta syntyy suhiseva ääni, jonka voimakkuus on Päijät-Steel Oy:n mukaan noin 60 dB.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmoitetut telakalla syntyvät jätteet ja niiden käsittely.

Tonni hiekkaa sisältää Päijät-Seel Oy:n mukaan noin 0,5 – 1 kg maalijätettä. Jos arvioidaan hiekan tiheydeksi 3 000 kg/m³, syntyy käytettyä hiekkaa vuodessa noin 30 t ja sen sisältämän maalijätteen määrä on noin 30 kg.

Telakan pohja on tarkoitus puhdistaa hiekasta 4 – 5 kertaa kesässä, ei kuitenkaan jokaisen telakoinnin yhteydessä. Päijät-Steel Oy:n mukaan hiekka ja siihen sekoittunut pieni määrä maalijätettä pysyvät hyvin telakan pohjalla telakointienkin yhteydessä. Mikäli telakoitu alus on pitkä, hiekkaa kerääntyy myös telakan päätyihin kiinnitetyille ponttoneille. Aluksen päätyjen alle voidaan myös sijoittaa pressut.

Pohjan tyhjennyksessä hiekka on lapioitu tätä tarkoitusta varten tehtyyn koriin, joka on tyhjennetty kuorma-auton lavalle. Hiekka on toimitettu rakennusliikkeelle, joka on puhdistanut hiekan seulomalla ja käyttänyt sitä täytteenä. Päijät-Steel Oy on hankkimassa hiekkaimuria, joka puhdistaa hiekan syklonierottimessa ja mahdollistaa sen käytön uudelleen. Systeemi kerää epäpuhtaudet erilliseen säiliöön, joka voidaan viedä ongelmajätepisteeseen. Hiekka voidaan käyttää uudestaan noin 3 kertaa, jonka jälkeen se alkaa olla liian hienojakoista käytettäväksi hiekkapuhallukseen.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin

Toiminnassa voidaan käyttää ja kunnostaa alueella jo olevia satamia ja väyliä. Päijät-Steel Oy:n mukaan telakan toiminnalla ei tule olemaan haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun, veden laatuun, melutasoon tai Natura-alueen suojeluarvoihin.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Päijät-Steel Oy ehdottaa, että yhtiö toimittaa vuosittain vesinäytteen merivedestä Pernajan ympäristöviranomaisille tutkittavaksi.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Mikäli aluksen telakoinnin yhteydessä veteen pääsee valumaan jotain ainetta (esimerkiksi öljyä), on välittömässä läheisyydessä laiturilla noin 150 m öljyntorjuntapuomia. Aluksen kunto pyritään selvittämään etukäteen mahdollisimman hyvin.

Mahdollisten virheellisen telakoinnin seurauksena syntyvien päästöjen varalta Päijät-Steel Oy:llä on laivan korjaajan vastuuvakuutus.

Toiminnan aloitus muutoksenhausta huolimatta

Päijät-Steel Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista toiminnan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina hakemuksessa mainitaan se, että telakan edellisessä toimintapaikassa, Vuosaaren satamassa, ei ole enää mahdollista jatkaa toimintaa. Päijät-Steel Oy on kuitenkin sitoutunut tekemään asiakkailleen telakkatöitä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Pernajan kunnan ilmoitustaululla 2.4.2004 – 6.5.2004 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 7.4.2004 – 6.5.2004. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uusimaa ja Borgåbladet –nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Isnäsissä 2.4.2004. Tarkastusmuistio No YS 503/11.5.2004 on liitetty asiakirjoihin. Telakkaan on käyty tutustumassa Helsingin Vuosaaressa 7.4.2004.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Pernajan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pernajan kunnanhallitukselta ja Etelä-Suomen lääninhallitukselta.

Pernajan kunnanhallitus viittaa 19.4.2004 päivätyssä lausunnossaan kunnan 17.6.2002 antamaan lausuntoon koskien vastinetta valitukseen osayleiskaavasta. Vastineessa todetaan, että Isnäsin osayleiskaavassa on sovitettu yhteen kaikkien maanomistajien ja intressitahojen toiveita ja maankäyttötarpeita ottaen huomioon alueen peruslähtökohdat ja ympäristölliset sekä kulttuuriset arvotekijät. Hyvin selkeä valinta suunnittelun aikana on ollut se, etteivät satama-alueen toiminnat saa olla merkittävässä ristiriidassa ympäristöllisten lähtökohtien kanssa. Satamaan johtava laivaväylä kulkee Natura-alueiden läpi. Satamaan ei tule kohdistaa tai kehittää toimintoja, jotka edellyttäisivät väylän syventämistä tai aiheuttaisivat uutta isojen laivojen liikennettä väylällä. Isnäsin sataman kehittämisen tulee toivottavimmin perustua pienteollisten toimintojen sekä muiden, erityisesti veneilyyn ja vapaa-ajantoimintoihin liittyvien toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Laajassa mittakaavassa tapahtuvat ulkovarastointia vaativat materiaalien ja ainesten kuljetukseen ja kauppaan liittyvät toiminnot eivät sovi Isnäsin alueen tulevaan kehittämiseen aiheuttamatta todennäköisesti merkittävää haittaa muulle alueen kehittämiselle ja erityisesti alueen ympäristöllisille ja kulttuurisille arvoille. Nyt vireillä oleva hakemus vaatii tarkempia selvityksiä mikä vaikutus toiminnalla olisi ajatellen lähialueita. Kunnanhallitus päätti, että Päijät-Steel Oy:n on annettava tarkempi selvitys suunnitellusta toiminnastaan alueella.

Pernajan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa 27.4.2004 annetussa lausunnossaan muun muassa seuraavaa:

Hakemus on puutteellisesti laadittu eikä hakemusasiakirjoista voi vetää riittäviä johtopäätöksiä toiminnan ympäristövaikutuksista sekä siitä, millä tavoin vaikutuksia on tarkoitus estää tai vähentää. Telakkatoiminnan on todettu aiheuttaneen kielteisiä ympäristövaikutuksia esimerkiksi Vuosaaren alueella Helsingissä. Tästä johtuen hakemusasiakirjoihin tulee sisältyä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta.

Mikäli hiekkaa sinkoutuu veteen, on yhtä todennäköistä, että maalijäämiä ja muita epäpuhtauksia sinkoutuu vesistöön hiekan mukana. Tämä voi johtaa veden pilaantumiseen ja pidemmällä aikavälillä myös pohjasedimenttien likaantumiseen. Lisäksi on samalla tavalla todennäköistä, että maaperä telakan lähistöllä pilaantuu. TBT-pitoisten pohjamaalien käyttö yli 25 metriä pitkissä aluksissa on yhä sallittua, täyskielto astuu voimaan vasta 2008. Täten on myös todennäköistä, että TBT-pitoisia maalijäämiä huuhtoutuu mereen ja pohjasedimentteihin, koska uivalla telakalla pystytään käsittelemään jopa 60 metriä pitkiä aluksia. Hakemuksesta ei käy ilmi, millä tavoin hiekkaa estetään huuhtoutumaan veteen telakoinnin yhteydessä. TBT on vesiliukoinen yhdiste, ja vaikka hiekkaa ei huuhtoutuisikaan veteen telakoinnin yhteydessä voi TBT:tä tai muita vesiliukoisia haitta-aineita liueta veteen. Koska TBT kuuluu niin kutsuttuihin supermyrkkyihin, ja koska sen on todettu olevan haitallinen vesieliöille hyvin pienissä pitoisuuksissa, ei ole aiheellista myöntää TBT-päästöjä todennäköisesti aiheuttavalle toiminnalle ympäristölupaa.

Toiminta-aika on asutuksen läheisyyden takia rajoitettava päiväaikaan ja varhaiseen iltaan. Pyhää edeltävinä päivinä toiminta-ajan on oltava lyhyempi ja toimintaa ei tule sallia viikonloppuisin tai pyhinä. Hakemuksesta ei käy ilmi melutasoa, jonka toiminta aiheuttaa lähimmälle asutukselle, ja kuinka melutasoa on tarkoitus seurata. Hakemuksesta ei myöskään käy ilmi arviota ilman pölypitoisuudesta, jonka toiminta voi aiheuttaa lähimmälle asutukselle ja kuinka pölypitoisuuksia on tarkoitus seurata.

Jäteveden koostumusta ja määrää ei ole täsmennetty tai arvioitu hakemuksessa. Isnäsin puhdistamo on pieni ja tarkoitettu lähinnä talousjätevesille. Hakemuksesta ei käy ilmi, mikäli jätevesi on koostumukseltaan sellaista, että puhdistamo voi ottaa sitä vastaan. Hakemuksesta ei myöskään käy ilmi, miten jäteveden puhdistaminen on tarkoitus hoitaa, mikäli puhdistamo ei pysty vastaanottamaan jätevettä. Pernajan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan kemikaalit on ranta-alueilla varastoitava maanpäällisissä kaksoisvaipallisissa ylitäytön estimin varustetuissa säiliöissä, tai niin, että säiliöt sijoitetaan peitettyihin ja tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuuden on oltava vähintään 100 % niihin sijoitettavien säiliöiden yhteistilavuudesta. Hakemuksesta ei käy ilmi, minkä periaatteen mukaan hiekanpuhdistuskone, joka on suunniteltu mahdollisesti hankittavan, toimii, ja jos puhdistettu hiekka on tosiaan niin puhdas haitta-aineista, että sitä voidaan käyttää täyttömateriaalina. Samoin ei ilmene, missä ja miten hiekkaa on tarkoitus käyttää täyttömateriaalina.

Päijät-Steel Oy ehdottaa, että merivedestä toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain näyte merivedestä tutkittavaksi. Ympäristöviranomaisen tehtävänä ei ole suorittaa tällaisia tutkimuksia, vaan toiminnan tarkkailun järjestäminen kuuluu toiminnanharjoittajalle. Analyysien tulokset voidaan sitä vastoin toimittaa vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Meriveden laadun seuraaminen kerran vuodessa ei riitä, vaan asutuksen läheisyydestä johtuen on tehtävä myös melumittauksia ja ilman pölypitoisuuden mittauksia. Koska on vaarana, että haitta-aineita voi joutua mereen ja pohjasedimentteihin, on meriveden laadun tarkkailun lisäksi tärkeää, että pohjasedimenttejä tarkkaillaan.

Johtuen puutteista hakemusasiakirjoissa rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemusta ei voida käsitellä tai lupaa myöntää ennen kuin hakemusta on täydennetty riittäviltä osin. Rakennus- ja ympäristölautakunta varaa itselleen mahdollisuuden antaa uuden lausunnon hakemuksen täydentämisen jälkeen. Hakemuksen toiminnasta antaman kuvan perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toiminta ei sovellu kyseessä olevalle alueelle.

Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa 27.4.2004 päivätyssä lausunnossaan, että hakemus on puutteellinen eikä asiakirjoista voi vetää riittäviä johtopäätöksiä toiminnan vaikutuksista ympäristöön tai ympäristön asutukseen. Kunta on kaavoittamassa alueelle uutta asutusta. Hakemuksessa ei mainita, millä etäisyydellä äänitaso 60 dB esiintyy. Puhalluspaikalla äänitaso on lääninhallituksen kokemusten mukaan huomattavasti korkeampi. Toiminnan muusta melusta ei ole mainintaa hakemuksessa. Nykyisen ja tulevan asutuksen läheisyyden vuoksi on hakijan ympäristölupaa varten esitettävä arvio laitoksen aiheuttamasta kokonaismelusta.

Maalattujen pintojen hiekkapuhalluksessa joutuu ilmaan paljon puhallushiekkaa vaarallisempia aineita (maali yms.). Nämä saattavat kulkeutua raskasta hiekkaa laajemmalle ympäristöön. Hakemuksessa tulisi selvittää tarkemmin, mitä aineita puhalluksen yhteydessä pääsee ilmaan ja kuinka laajalle ne kulkeutuvat. Lisäksi hakijan tulisi selvittää, onko puhallustoiminnassa syntynyt jätehiekka ongelmajätettä, jos TBT-pitoisilla maaleilla maalattuja aluksia puhdistetaan.

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristölupahakemusta koskevia muistutuksia on toimitettu uudenmaan ympäristökeskukseen 21 kappaletta.

Muistuttaja 1 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 12.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa toiminnan riskeihin, Natura-alueeseen ja Vuosaaren alueen ympäristöongelmiin.

Muistuttaja 2 vastustaa 11.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa Natura-alueeseen, ruoppaamisen riskeihin, maalien ja ohenteiden sisältämiin myrkkyihin ja asuinympäristön viihtyvyyden heikentymiseen. Lisäksi epäillään, että ilmoitetut maalien käyttömäärät ovat liian pieniä.

Muistuttaja 3 vastustaa 17.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa historialliseen ja rauhalliseen kylämiljööseen, alueen lisääntyvään omakotitaloasutukseen, alueen merkittäviin luontoarvoihin ja hiljaisuuteen, sekä toiminnasta aiheutuviin ympäristöongelmiin. Erityisesti muistuttaja pelkää tuhoisia seurauksia Isnäsinlahdelle, sen vesiluonnolle ja rikkaalle, osin harvinaiselle linnustolle. Telakan toiminnan aloittaminen merkitsisi myös ruoppauksia ja tiheää laivaliikennettä satamaan. Mahdollisten öljypäästöjen ja -vahinkojen määrä kasvaisi merkitsevästi. Toiminnassa käytetään vahvoja myrkkymaaleja ja muita kemikaaleja. Muistuttajan mukaan ympäristökatastrofia ei pysty ehkäisemään parilla öljypuomilla, eikä alueen rantoja ja maaperää kyetä vahingon tapahduttua puhdistamaan.

Muistuttaja 4 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 20.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa asutukselle koituviin haittoihin, Natura-alueeseen, Vuosaaren ongelmiin, ruoppauksen haittavaikutuksiin, läheiseen yleiseen uimarantaan, melun haittavaikutuksiin, toiminnassa luontoon pääseviin ympäristömyrkkyihin ja Pernajanlahden linnustoon. Lisäksi muistutuksessa vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia. Muistutuksessa pelätään myös, että alueelle tulisi ensimmäisen yrityksen jälkeen myös muuta haitallista toimintaa. Lisäksi otetaan kantaa ruoppausmassojen käsittelyyn.

Muistuttaja 5 (kuusi allekirjoittajaa) vastustaa 26.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa hakemuksen puutteellisiin tietoihin, pöly- ja meluongelmiin, tributyylitinaan ja vesistön saastumiseen, ruoppauksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin, sosiaalijätevesien käsittelyn ongelmiin, öljyvahinkojen torjunnan puutteisiin ja alueen tonttien hintojen ja arvostustason laskuun. Lisäksi viitataan Natura-alueeseen, Vuosaaren ongelmiin ja Isnäsin luontoarvoihin.

Muistuttaja 6 (neljä allekirjoittajaa) vastustaa 27.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa alueen virkistyskäyttöön, 550 m päässä sijaitsevaan yleiseen uimarantaan ja 450 m päässä sijaitsevaan asutukseen. Hakemuksessa esitetyt tiedot vesialueiden omistajista ovat virheellisiä. Alueen matalat vesistöt ja niiden luonto ovat erittäin herkkiä.

Muistuttaja 7 vastustaa 28.4.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa viereiseen noin 11 saarta käsittävään vesialueeseen, josta suunnitellaan parhaillaan suojelualuetta. Lisäksi painotetaan toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa ja vesistöön vuotavia myrkkyjä. Alueelle voi aiheutua myös muuta ympäristöhaittaa esimerkiksi kasautuneen romun muodossa.

Muistuttaja 8 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 3.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa Natura-alueeseen, telakkatoiminnan aiheuttamiin kohtuuttomiin haittoihin asumiselle, viihtyvyydelle, virkistyskalastukselle ja alueen luonnolle. Hiekkapuhalluksen melu kuuluu tyynemmällä ilmalla kauas. Toiminnassa syntyvät haitalliset aineet leviävät tuulen ja veden mukana laajalle ja saastuttavat luontoa. Kemikaalit aiheuttavat suuren ympäristöriskin. Esitetyt suojelutoimenpiteet ovat riittämättömiä eikä ympärivuorokautista toimintaa pysty valvomaan. Ruoppaus aiheuttaisi suuria ympäristöhaittoja. Alueelle ollaan rakentamassa lisää pientaloja, eikä telakkatoiminta sovellu koko kylämiljööseen eikä tämänhetkisiin maankäyttösuunnitelmiin. Jätevesien käsittelemisestä ei ole esitetty suunnitelmaa.

Muistuttaja 9 vastustaa 3.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa huomattavaan Natura-alueeseen, toiminnasta aiheutuvaan melu- ja pölyhaittaan sekä maalien ja liuottimien aiheuttamaan vesistön pilaantumiseen

Muistuttaja 10 vastustaa 3.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa toiminnasta syntyviin melu-, pöly- ja kemikaaliongelmiin sekä öljyvahinkojen riskiin. Lisäksi mainitaan Pernajanlahden linnusto, läheinen yleinen uimaranta ja alueen käyttö vapaa-ajantoiminnassa. Toimintaa ei myöskään pystyttäisi valvomaan ympärivuorokautisesti.

Muistuttaja 11 esittää 4.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan, että toiminta-alueen pohjasedimenttien tila olisi tutkittava ennen toiminnan aloittamista ja tutkimuksia olisi tehtävä säännöllisesti koko toiminnan ajan.

Muistuttaja 12 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 3.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa Natura-alueeseen, toiminnasta syntyvään huomattavaan melu- ja pölyhaittaan sekä maalien ja liuottimien aiheuttamaan vesistön pilaantumiseen.

Muistuttaja 13 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 4.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttaja harjoittaa vapaa-ajan huviloiden ja mökkien vuokrausta Rönnäsin alueella. Toiminta perustuu meren läheisyyteen ja puhtaaseen luontoon. Meluttomuus ja luonnonrauha ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ympäristöluvan myöntäminen vaarantaa liiketoiminnan pitkällä tähtäimellä.

Muistuttaja 14 (171 allekirjoittajaa) vastustaa 4.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin, saha-alueen pohjasedimenttien kemikaaleihin ja niiden ruoppauksen yhteydessä aiheuttamaan vaaraan, paikallisten lahtien ennallistamissuunnitelmiin, Natura-alueeseen ja sen linnustoon, hakemuksen vajavaisuuteen, naapuritietojen virheellisyyksiin, saniteettitilojen puutteeseen satama-alueella ja Isnäsin alueen profiloitumiseen ympäristöarvot huomioon ottavana alueena.

Muistuttaja 15 vastustaa 5.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajan mukaan toiminta aiheuttaa täydellisen ympäristön pilaantumisen. Lisäksi toiminnasta aiheutuu erittäin huomattava meluhäiriö ja suuria pölyhaittoja. Maalauksesta aiheutuvien höyryjen ja kemikaalien leviämistä ympäristöön ei pysty estämään. Vesistöt pilaantuvat ja kalastus estyy. Jäteongelma on ilmoitettua suurempi ja jätteiden pois kuljettamisesta aiheutuu haittaa ympäristölle. Ruoppauksesta aiheutuu ympäristöhaittaa. Ilmoitetut kemikaalit ovat niin myrkyllisiä ja haitallisia, ettei niiden käyttöä voida hyväksyä. Toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluarvoihin. Toiminnan mahdollinen aloittaminen tekee alueen osayleiskaavassa merkityn käyttötarkoituksen (pienvenesatama) mahdottomaksi.

Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan lupa voidaan antaa vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Yksityisen yrityksen liiketoiminnan jatkamisen mahdollisuus ei ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu perusteltu syy. Hakija ei todennäköisesti kykene asettamaan niin suurta vakuutta, että sillä voitaisiin ympäristön täydellinen vahinko estää. Mahdollinen vakuus tulisi olla miljoonan euron suuruusluokkaa. Jos toimintalupa myönnetään, siitä aiheutuu muutoksenhaun hyödyttömyys. Edellä luetellut haitat ja ympäristön täydellinen tuhoutuminen ehtivät jo aiheutua.

Muistuttaja 16 vastustaa 5.5.2004 Uudenmaan ympäristökeskukseen saapuneessa muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttaja harjoittaa majoitus- ja ravintola-alan toimintaa satama-alueen välittömässä läheisyydessä. Muistuttajan harjoittamaan toimintaan telakkatoiminta vaikuttaisi kielteisesti maisemallisesti, meluhaittoina sekä lisääntyvän raskaan liikenteen ja yleisen ympäristön pilaantumisen kautta. Erityisesti muistutuksessa kiinnitetään huomiota TBT-pitoisiin maaleihin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi sahatoiminnassa syntyneet ja pohjasedimentteihin kulkeutuneet myrkyt vapautuisivat ravinnekiertoon ruoppauksen yhteydessä.

Muistuttaja 17 vastustaa 1.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuspapereissa ei ollut lainkaan merkitty muistuttajaa omistajaksi maa- ja vesialueisiin, jotka sijaitsevat Isnäsin sataman välittömässä läheisyydessä. Hakemusmenettelyä ei ole tehty oikein, koska muistuttajaa ei ole kuultu naapurina.

Muistuttaja harjoittaa alueella merenrannassa luomuviljelyä. Toiminta työllistää kesäkaudella jopa parikymmentä henkilöä ja nuorta harjoittelijaa. Viljely on erittäin herkkää erilaisille ympäristömyrkyille ja telakkatoiminta vaarantaa muistuttajan elinkeinon ja tekee turhiksi vuosien uurastuksen ekologisen toiminnan hyväksi. Lisäksi muistuttaja on vuosia kehittänyt ekologiseen viljelyyn ja luonnonhoitoon sekä mereen liittyvää kurssi- ja matkailutoimintaa. Kurssilaiset ja matkailijat majoitetaan Isnäsin sahalle Kaarnarantaan, joka on telakkahankkeen välittömässä läheisyydessä. Kaarnarannan toiminnan vaarantuminen tuhoaa muistuttajan nykyisen elinkeinon. Lisäksi telakkatoiminta voi pilata ympäristöä ja aiheuttaa meluhaittaa naapureille estäen uimisen, kalastuksen ja muun virkistystoiminnan ja sen mielekkyyden.

Muistuttaja 18 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 3.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Suunniteltu telakkatoiminta on muistuttajan mukaan jyrkässä ristiriidassa sen suojelu- ja virkistyskäyttöpainotteisen maankäytön kanssa, joka alueelle on osoitettu kaavoituksen myötä. Telakkatoiminta vaikeuttaisi vakavasti aiemmin alueelle ja sen lähiympäristöön vahvistettujen yleis- ja ranta-asemakaavojen tavoitteiden toteuttamista.

Muistuttaja 19 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 6.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Laivojen korjaaminen synnyttää melua ja saasteita. Isnäsin satama sijaitsee Natura 2000-suojelualueella ja aivan läheisyydessä on varsinkin linnustoltaan poikkeuksellisen rikkaita alueita. Telakkatoiminta on omiaan haittaamaan niitä tavoitteita, joiden vuoksi suojelualueet on perustettu.

Muistuttaja 20 (kaksi allekirjoittajaa) vastustaa 5.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa pölyn leviämiseen, meluun, maalien ja ohenteiden aiheuttamaan vaaraan sekä mahdollisiin öljyvuotoihin. Lisäksi painotetaan alueen kuulumista Natura 2000-verkostoon ja alueen merkitystä muun muassa linnuille. Suunniteltu toiminta aiheuttaisi huomattavaa vaaraa alueen herkälle luonnolle ja olisi mitä räikeimmässä ristiriidassa sen luontoarvojen ja suojelutarpeen kanssa. Toiminta ei ole myöskään sopusoinnussa Pernajan kunnan Isnäsin satama-alueelle vahvistamien kehittämistavoitteiden kanssa.

Muistuttaja 21 vastustaa 5.5.2004 päivätyssä muistutuksessaan ympäristöluvan myöntämistä. Telakkatoiminta hiekkapuhalluksineen ja ruiskumaalauksineen on ympäristölle haitallista ja uhka asuinympäristölle ja viihtyvyydelle koko Isnäsissä. Naapurikiinteistöihin kohdistuvia melu-, pöly- ja ongelmajätehaittoja ei ole tutkittu tarpeeksi hyvin. Kiinteistöjen arvojen alentuminen, luonto- ja ympäristöarvoihin sekä kalakantoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset vaikuttavat alueen vetovoimaan ja sitä kautta myös liiketoimintojen heikkenemiseen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei oteta riittävästi huomioon hankkeen meluvaikutuksia ja ympäristövaikutusten arviointi on suoritettu riittämättömin luontotiedoin. Erityisesti ympäristövaikutuksia linnuston ja kasviston suhteen on mahdoton suorittaa pelkästään desibelein.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakijalle on 11.5.2004 päivätyllä kirjeellä No YS 504 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista.

Päijät-Steel Oy esittää 17.5.2004 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa:

Öljyisiä jätteitä tai öljynsekaista vettä tulee ainoastaan koneremonttien yhteydessä tai jos pohja on vaurioitunut konehuoneen kohdalta ja pilssi joudutaan tyhjentämään. Määrät vaihtelevat muutamasta litrasta 500 litraan kerrallaan. Jäte pumpataan tynnyriin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle tai loka-auto käy noutamassa jätteen asiakkaan laskuun. Ainoastaan pumppausvaiheessa letkun rikkoutuminen saattaa aiheuttaa pilssin joutumisen veteen. Letkut tarkastetaan säännöllisesti. Öljypuomit voidaan vetää telakan vinsseillä tai omalla hinaajalla. Vaihtaessamme vakuutusyhtiötä, lakisääteinen ympäristövakuutus astuu voimaan 17.5.2004 vakuutusyhtiö Pohjolassa.

Sosiaalijätevedet kerätään aluksi hinaajan säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää. Pölynmuodostumista seurataan päivittäin. Hiekkapuhalluksessa otamme hiekan tilalle raepuhalluksen, jossa tarvittava puhallusmateriaalin käyttö ja pölynmuodostuminen pienenee materiaalitoimittajan mukaan 30 – 40 prosenttia. Puhallusmateriaali voidaan kierrättää useaan kertaan, jolloin jätemateriaalin muodostuminen vähenee huomattavasti. Jäte toimitetaan tarvittaessa ongelmajätelaitokselle.

Levy-, putki-, hitsaus- ym. töissä käytetään yleisesti telakoilla käytössä olevia menetelmiä. Mittauksissa melutaso ei ylitä 60 desibeliä Isnäsin satama-alueen ulkopuolella. Muu melu on satunnaista konepajatoimintaluonteista melua. Toiminta-aika on tilauksien kiireellisyydestä riippuvaista. Telakoimallamme tonnistolle on erittäin tärkeää telakointiajan lyhyys. Tämän vuoksi on joskus välttämätöntä tehdä töitä myös viikonloppuisin ja öisin.

Suurin osa asiakkaistamme on kokoluokkaa, jossa TBT-pitoisten maalien käyttö on kielletty. Suuremmat vakioasiakkaamme eivät käytä enää TBT-pitoisia maaleja, joten TBT-päästöjen todennäköisyys on olematon. Itse emme käsittele lainkaan TBT-pitoisia maaleja. Telakan päissä on 250 mm korkeat kynnykset, jotka estävät hiekan huuhtoutumisen telakoinnin aikana.

VIRANOMAISEN RATKAISU

Ratkaisu

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Päijät-Steel Oy:n korjaustelakkatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Toiminta ja toiminta-aika

1. Telakalla saa suorittaa pintakäsittelyä aluksille, joiden käsiteltävän alueen pituus on korkeintaan 55 metriä. (YSL 9 §, 43 §)

2. Hiekkapuhallusta, aggregaatin käyttöä tai muuta vastaavaa melua aiheuttavaa toimintaa saa harjoittaa ajalla 1.6. – 31.8. maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 18.00 pois lukien arkipyhät. Muina aikoina vastaavaa toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 22.00 pois lukien arkipyhät. (YSL 43 §, 46 §, NaapL 17 §)

Päästöt ilmaan, vesiin ja viemäriin

3. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43 §, VNA 766/2000)

4. Syntyvät sosiaalijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai kerättävä umpisäilöön ja käsiteltävä asianmukaisesti.

Jätevesien johtamisessa viemäriin on noudatettava vesihuoltolaitoksen antamia ohjeita ja määräyksiä. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä niin, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 43 §, 47 §, JL 6 §)

5. Mikäli telakoidulle alukselle suoritetaan hiekkapuhallusta tai ruiskumaalausta ja aluksen pituus on yli 30 metriä, on telakkarakennelmaa jatkettava jatkolipoilla ja lautalla tai muilla vastaavan tasoisilla rakenteilla niin, että rakennelma on vähintään yhtä pitkä kuin aluksen käsiteltävän osan pituus. Telakkarakennelman koko pohjan on oltava peitetty siten, ettei pohjalle putoava materiaali pääse putoamaan edelleen veteen.

Suoritettaessa hiekkapuhallusta tai ruiskumaalausta on telakan tai jatketun telakkarakennelman sivut ja päädyt aina suojattava pressuilla tai muuten vastaavasti. Pressut on asennettava niin, että puhallusmateriaali, irronnut maali ja muu vastaava materiaali ei valu pressuja pitkin veteen. Tuulisella säällä on tarvittaessa käytettävä lisäpeitteitä tai toiminta on keskeytettävä. (YSL 43 §, NaapL 17 §)

Melu

6. Telakan toiminnasta aiheutuva kokonaismelu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (L_Aeq). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Telakan pohjalle, jatkolipoille, lautalle ja pressuille pudonnut puhallushiekka, maali ja muu materiaali on kerättävä talteen aina ennen telakan laskemista veteen.

Käytetty puhallusmateriaali on säilytettävä vesitiiviillä alustalla ja katettuna siten, ettei materiaali pääse leviämään ympäristöön sadeveden tai tuulen mukana. (YSL 43 §, JL 6 §)

8. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja puujäte, soveltuvin osin pakkausjätteet sekä metalli-, teräs- ja rautaromu) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli maalipurkkeja halutaan toimittaa hyödynnettäväksi, on ne ensin huolellisesti tyhjennettävä maalista. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita.

Talteen kerätyn puhallusmateriaalin saa käyttää puhdistettuna uudelleen telakalla. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 15 §)

9. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään ja pohja- tai pintavesiin on estettävä. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 3 a §, 5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997)

10. Ongelmajätteet (kuten puhallusmateriaalin puhdistuksessa syntyvät jätteet, maalia sisältävät maalipurkit, muut maalijätteet, jäteöljyt, öljynsuodattimet, öljyiset rievut ja imeytysaine sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket, liuotinjätteet sekä muut ongelmajätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet ja jätevedet) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto.

Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 43 §, 45 §, JL 3 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

Varastointi

11. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 % suoja-altaalla. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estolaitteet. Polttoaineen jakelulaitteen niin sanottu täyttöpistooli on oltava lukittuna, kun alueella ei työskennellä.

Kemikaalit, kuten öljyt, maalit ja ohenteet, on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisessa astiassa lukittavassa katetussa tilassa. Varastotilan lattiassa on oltava varastoitavaa kemikaalia kestävä pinnoite. Nestemäisten kemikaalien astiat on varustettava suoja-altaalla tai reunakorokkein siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. (YSL 7 §, 8 §, 9 §, 43 §, NaapL 17 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

12. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. (YSL 43 §, 46 §, YSA 30 §)

13. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on telakka-alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja öljyntorjuntapuomia helposti saatavilla. Öljyntorjuntapuomi on pystyttävä vetämään paikoilleen välittömästi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7 §, 8 §, 9 §, 43 §, JL 6 §)

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja

14. Käytettävän alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Roskaantuneet alueet on puhdistettava viivytyksettä. (YSL 43 §, JL 4 §, 6 §, 19 §)

15. Jos puhallusmateriaalin puhdistaminen suoritetaan laitosalueella, on kopio hankitun puhdistuslaitteen teknisistä tiedoista toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §)

16. Kun telakalla käsitellään hiekkapuhaltamalla ensimmäisen kerran niin pitkää alusta, että käsittelyä varten telakkarakennelmaa on jatkettava jatkolipoilla ja lautalla, on asiasta hyvissä ajoin ennen hiekkapuhalluksen aloittamista ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §)

Toiminnan lopettaminen

17. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43 §, 46 §, 90 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

18. Mikäli käytettyä puhallusmateriaalia aiotaan toimittaa muualle kuin ongelmajätteen vastaanotolle ympäristöluvan saaneeseen laitokseen, on käytetyn materiaalin laatu ja ympäristökelpoisuus selvitettävä ennen sen pois toimittamista.

Selvitys ympäristökelpoisuudesta on toimitettava kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §)

19. Telakka-alueen pohjasedimenttien laatu on tutkittava puolen vuoden kuluessa telakka-alueen ruoppauksesta. Näytteitä on otettava vähintään kolme kappaletta syvyydeltä 0 – 5 cm. Yhdistetystä sedimenttinäytteestä on määritettävä samojen aineiden pitoisuudet, kuin on määritetty Kala- ja Vesitutkimus Oy:n 21.6.2004 päivätyssä raportissa "Isnäsiin suunnitellun kelluvan telakan ympäristölupahakemuksen täydennysselvitys ruopattavien massojen laadusta".

Saatujen tulosten perusteella Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa määräyksen jatkossa suoritettavista pohjasedimenttien seurantatutkimuksista. (YSL 43 §, 46 §)

20. Ekvivalenttimelutaso vähintään kolmessa alueen häiriintyvässä kohteessa, osoitteissa Edöntie 38, Edöntie 134 ja Edöntie 210, on selvitettävä ensimmäisen toimintakauden aikana. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti aikana, jolloin telakalla suoritetaan hiekkapuhallusta ja toiminta muutenkin on normaalia.

Mittausraporttiin on liitettävä kartta, josta käy ilmi mittauspisteet sekä telakan sijainti. Lisäksi on esitettävä sääolosuhteet mittauksen aikana sekä arvioitava niiden vaikutusta mitattuihin melutasoihin.

Mittaustulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen melumittausten perusteella lisämääräyksiä tarvittavista melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. (YSL 43 §, 46 §, NaapL 17 §)

21. Päijät-Steel Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat telakkaa koskevat tiedot:

Telakalla huolletut laivat, niiden koko ja suoritetut huoltotoimenpiteet.

Telakalla käytettyjen maalien, liuottimien ja kevyen polttoöljyn vuotuiset käyttömäärät. Käytettyjen antifouling-aineiden kauppanimet.

Telakalla muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen (toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat). (YSL 43 §, 46 §, JL 51 §, 52 §, JA 22 §, VNp 101/1997)

22. Telakan toiminnasta, käytetyistä kemikaaleista ja polttoaineista, päästöistä sekä jätteistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset) sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset telakan toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)

Vakuus

23. Päijät-Steel Oy:n on asetettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 8 000 euron vakuus tai pankkitakaus asianmukaisen jätehuollon turvaamiseksi. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. (YSL 45 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Päijät-Steel Oy:n telakan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, alueen häiriintyvät kohteet ja kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut

Yleiset perustelut

Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja melua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukaan jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon, hankkeen toteuttajan on arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla. Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan telakkatoiminta Isnäsin satama-alueella ei ole tällaista toimintaa, edellyttäen että toiminnassa noudatetaan lupapäätöksen määräyksiä.

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Telakkaa jatketaan tarvittaessa ja jatkorakennelman sivut ja päädyt suojataan, mikäli alukselle suoritetaan hiekkapuhallusta tai ruiskumaalausta. Telakan pohja puhdistetaan ennen telakan laskemista. Talteen kerätty puhallusmateriaali voidaan puhdistaa ja käyttää uudelleen. Käytetyn puhallusmateriaalin ympäristökelpoisuus selvitetään tarvittaessa. Toiminnan melutaso selvitetään.

Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Telakalla huollettavien alusten maksimipituudelle on syytä asettaa raja. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että telakan ja sen jatkorakenteiden yhteispituus on 55 m. Käsiteltävällä alueella Uudenmaan ympäristökeskus tarkoittaa aluksen kylkiä ja pohjaa ja käsittelyllä hiekkapuhallusta, ruiskumaalausta tai muuta vastaavaa menettelyä, josta voi aiheutua haitallisia päästöjä ilmaan tai vesistöön. (Määräys 1.)

Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnoista aiheutuvaa melua ajallisesti. Telakan pääasiallinen toiminta-aika on keväisin ja syksyisin, jolloin kesällä tapahtuvaa toimintaa voidaan rajoittaa ajallisesti normaalia enemmän. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että viikonloppuisin tai öisin harjoitettava melua aiheuttava toiminta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa alueen naapureille. (Määräys 2.)

Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 766/2000). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 3.)

Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräys 4.)

Määräyksellä telakkarakenteen jatkamisesta ja työskentelyalueen suojaamisesta vähennetään ilmaan ja vesistöön syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Suojapressujen liepeet on asennettava niin, ettei muun muassa puhallusmateriaali pääse valumaan pressuja pitkin mereen. (Määräys 5.)

Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7 – 22) 55 dB. (Määräys 6.)

Määräys puhallusmateriaalin, maalin ja muun toiminnassa syntyvän jätteen keräämisestä aina ennen telakan laskemista veteen on annettu haitallisten aineiden veteen huuhtoutumisen ja liukenemisen estämiseksi. Materiaalin liiallisen kasaantumisen estämiseksi on myös lautta syytä puhdistaa samassa yhteydessä. (Määräys 7.)

Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (Määräys 8.)

Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 §:n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. (Määräys 9.)

Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräys 10.)

Muun muassa raskasmetalleja, happoja, emäksiä tai muita vaarallisia kemikaaleja sisältävien polttoaineiden, öljyjen, maalien, ohenteiden tai jätteiden joutuminen maaperään, pohjaveteen tai vesistöön voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 11.)

Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Terveys- ja ympäristövaikutuksien estämiseksi onnettomuustilanteisiin varautuminen etukäteen on tarpeen. (Määräykset 12. ja 13.)

Jätelain 19 §:ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. (Määräys 14.)

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja. Jatkolipoilla ja lautalla jatketun telakkarakennelman käytöstä ensimmäistä kertaa on syytä ilmoittaa etukäteen, jotta rakenteen ja siihen rakennettujen suojausten toimivuus voidaan käydä todentamassa. (Määräykset 15. ja 16.)

Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 17.)

Mikäli käytettyä puhallusmateriaalia aiotaan toimittaa muualle kuin ongelmajätteen vastaanotolle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan saaneeseen paikkaan tai laitokseen, on ensin tarpeellista selvittää materiaalin ympäristökelpoisuus. (Määräys 18.)

Tutkimalla pohjasedimenttien kunto ruoppauksen jälkeen saadaan selville haitallisten aineiden perustaso, johon myöhempien analyysien tuloksia voidaan verrata. Uudenmaan ympäristökeskus antaa perustason selvittämisen jälkeen tarvittaessa määräyksen jatkossa seurattavista aineista ja seurannan aikataulusta. (Määräys 19.)

Alueen asutukselle aiheutuvan mahdollisen meluhaitan ja meluntorjuntatoimien tarpeellisuuden määrittämiseksi sekä melusta annetun määräyksen valvomiseksi melumittaukset ovat tarpeen. (Määräys 20.)

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnanharjoittajalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. Tiedottamista, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 21. ja 22.)

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. (Määräys 23.)

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyjen seikkojen huomioiminen

Asianomaisten lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa sekä alla ilmenevällä tavalla.

Vuosaaren telakan tributyylitinaongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa toiminnassa, joka on ollut nyt kyseessä olevaa toimintaa huomattavasti suurempaa ja joka ei täyttäisi nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Hiekkapuhalluksessa ei ole ensisijaisena tarkoituksena irrottaa laivan pohjamaalia, vaan ainoastaan karhentaa se, jotta uusi maali pysyisi paremmin. Lisäksi suojaus- ja puhdistustoimenpiteillä voidaan pitää ilmaan ja veteen joutuvat päästöt hyvin pieninä.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että ilman pölypitoisuuksien mittaaminen tämän kokoluokan toiminnassa ja tämän ympäristölupapäätöksen määräyksiä noudattaen on tarpeetonta. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 400 m:n päässä telakasta, eikä pölyämisen voi katsoa olevan tässä tapauksessa merkittävä. Virtaukset ja meriveden vaihtuvuus tekisivät telakan ympäristövaikutusten seuraamisen merivesinäytteiden avulla käytännössä mahdottomaksi.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai meren pilaamista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän ympäristöluvan ja sen määräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n edellytykset. Toiminta-alueella ei ole asemakaavaa. Osayleiskaavassa toiminta-alue on merkitty satama-alueeksi, jossa tämän tyyppinen korjaustelakkatoiminta on Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan sallittua.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että telakkatoiminnan loppuminen Vuosaaressa on ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen perusteltu syy toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo myös, että tämän lupapäätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Ympäristön saattaminen ennalleen ei käytännössä aiheuttaisi merkittäviä toimenpiteitä.

Tämä ympäristölupapäätös ei anna lupaa satama-alueen tai laivaväylän ruoppaamiselle. Ruoppaamisen osalta asian käsittelee Länsi-Suomen ympäristölupavirasto.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2009. (YSL 55 §)

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)

Asetusten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Päijät-Steel Oy saa aloittaa ympäristölupahakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa 8 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 9, 28, 35, 38, 42, 43, 45, 46, 47, 54, 55, 56, 90, 96, 97, 101 §

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Telakan (20 – 35 henkilötyöpäivää) ympäristölupapäätös maksaa 7 710 €. Jos taulukon mukainen maksu on luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa tunnilta. Luvan käsittelyyn on käytetty yhteensä 108 tuntia, joten perittävä maksu on 4 158 €.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Jäljennös päätöksestä

Tieto päätöksestä

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Pernajan kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 §)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Postiosoite	PL 36	00521 Helsinki	Käyntiosoite	Asemapäällikönkatu 14	Puhelin	020 490 101
Postadress	PB 36	00521 Helsingfors	Besöksadress	Stinsgatan 14	Telefon	020 490 101
E-mail	kirjaamo.uus@ymparisto.fi		Internet	www.ymparisto.fi/uus	Telefax	020 490 3200

Jäte ja tunnusnumero	Määrä vuodessa	Käsittely
Hiekka 12 01 17	10 m³	Puhdistetaan ja käytetään uudelleen. Erotettu maali toimitetaan ongelmajätelaitokselle.
Rakennusjäte (puu) 17 02 01	2 m³	Viedään kaatopaikalle tai hyötykäyttöön
Metalliromu 20 01 40	noin 2 – 5 t	Toimitetaan romuliikkeeseen.
Tyhjät maalipurkit 15 01 10		Kuivataan, puhkaistaan ja toimitetaan romuliikkeeseen.

ASIA

LUVAN HAKIJA

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

MAKSU 4 158 €

ASIAN VIREILLETULO

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Ympäristön tila ja laatu

Luonnonsuojelualueet

Eläimistö

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Maaperän ja pohjasedimenttien tila

Pohjaveden tila

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Prosessit

Maalit

Antifouling-maalit

Ohenteet

Varastointi

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Päästöt ilmaan

Melu

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Toiminnan aloitus muutoksenhausta huolimatta

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Lausunnot

Muistutukset ja mielipiteet

Hakijan kuuleminen ja vastine

VIRANOMAISEN RATKAISU

Ratkaisu

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Toiminta ja toiminta-aika

1. Telakalla saa suorittaa pintakäsittelyä aluksille, joiden käsiteltävän alueen pituus on korkeintaan 55 metriä. (YSL 9 §, 43 §)

Päästöt ilmaan, vesiin ja viemäriin

3. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43 §, VNA 766/2000)

4. Syntyvät sosiaalijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai kerättävä umpisäilöön ja käsiteltävä asianmukaisesti.

Melu

6. Telakan toiminnasta aiheutuva kokonaismelu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Telakan pohjalle, jatkolipoille, lautalle ja pressuille pudonnut puhallushiekka, maali ja muu materiaali on kerättävä talteen aina ennen telakan laskemista veteen.

Käytetty puhallusmateriaali on säilytettävä vesitiiviillä alustalla ja katettuna siten, ettei materiaali pääse leviämään ympäristöön sadeveden tai tuulen mukana. (YSL 43 §, JL 6 §)

Talteen kerätyn puhallusmateriaalin saa käyttää puhdistettuna uudelleen telakalla. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 15 §)

Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 43 §, 45 §, JL 3 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

Varastointi

11. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja

15. Jos puhallusmateriaalin puhdistaminen suoritetaan laitosalueella, on kopio hankitun puhdistuslaitteen teknisistä tiedoista toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §)

Toiminnan lopettaminen

17. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43 §, 46 §, 90 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

18. Mikäli käytettyä puhallusmateriaalia aiotaan toimittaa muualle kuin ongelmajätteen vastaanotolle ympäristöluvan saaneeseen laitokseen, on käytetyn materiaalin laatu ja ympäristökelpoisuus selvitettävä ennen sen pois toimittamista.

Selvitys ympäristökelpoisuudesta on toimitettava kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §)

Saatujen tulosten perusteella Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa määräyksen jatkossa suoritettavista pohjasedimenttien seurantatutkimuksista. (YSL 43 §, 46 §)

Mittausraporttiin on liitettävä kartta, josta käy ilmi mittauspisteet sekä telakan sijainti. Lisäksi on esitettävä sääolosuhteet mittauksen aikana sekä arvioitava niiden vaikutusta mitattuihin melutasoihin.

21. Päijät-Steel Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Pernajan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat telakkaa koskevat tiedot:

Telakalla huolletut laivat, niiden koko ja suoritetut huoltotoimenpiteet.

Telakalla käytettyjen maalien, liuottimien ja kevyen polttoöljyn vuotuiset käyttömäärät. Käytettyjen antifouling-aineiden kauppanimet.

Vakuus

23. Päijät-Steel Oy:n on asetettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 8 000 euron vakuus tai pankkitakaus asianmukaisen jätehuollon turvaamiseksi. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. (YSL 45 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupamääräysten perustelut

6. Telakan toiminnasta aiheutuva kokonaismelu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (L_Aeq). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)