BAKGRUNDSMATERIAL - TAUSTAA | PRESSKLIPP - LEHTILEIKKEITÄ | KRÖNIKA - KRONIKKA |

Tillbaka-Takaisin

Vetoomus lähikoulujen puolesta
10/7/2005, by SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry

Ämne - Aihe : Övrigt-Muuta

Perusopetuksen valtionosuusuudistus johtaa suurkouluihin ja väestön keskittymiseen, katsoo Suomen Kylätoiminta ry - Byaverksamhet i Finland rf vetoomuksessaan Valtioneuvostolle 16.6.2005.

Kuntien valtionosuusperusteita ollaan lähiaikoina uusimassa. Laaditun
esityksen (Esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden
tarkistamiseksi/Sisäasiainministeriö) mukaan aivan syrjäisintä Suomea
lukuun ottamatta "pienten koulujen yksikköhinnan korotus" poistetaan. Nykyään se on osoitettu pienille alle 80 oppilaan
kouluille vuosiluokilla 1-6 opetusta saavien oppilaiden perusteella ja
alle 180 oppilaan kouluille vuosiluokilla 7-9 olevien oppilaiden
osalta.

Valtionosuusuudistus on merkittävä koulutuspoliittinen linjanveto
lähikoulujen lakkauttamiseksi ja suurkoulujen perustamiseksi

Uudistus merkitsee käytännössä suurta, satojen kylä- ja
kaupunginosakoulujen, lakkauttamisaaltoa koskien erityisesti alle
50-oppilaisia kouluja (vuonna 2002 yhteensä 1164 koulua eli 33 %),
mutta myös 50-99 oppilaisia kouluja (675 koulua eli 19 %) johtaen
suurkoulujen luomiseen.

Valtionosuusuudistus on merkittävä väestöä keskittävä ja alueita
autioittava linjanveto

Lähikoulu on kylän tai kaupunginosan keskeinen vetovoimatekijä, jota
kunnat, kylä- ja kaupungin-osayhdistykset, muut yhteisöt ja yritykset
ovat käyttäneet markkinoinnissaan erityisesti lapsiperheille - ja hyvin
tuloksin. Tuhansia lapsiperheitä on muuttanut heidän mielestään
viihtyisimmille alueille, joissa sijaitsee lähikoulu. Nyt tältä työltä
putoaa pohja pois ja osa muuttaneista kokee perheensä tulleen suorastaan
petetyksi. Keskimäärin lähikoulun omaavat kylät/kaupunginosat ovat
olleet erit-täin vireitä sekä palveluvarustus että työpaikkakehitys ovat
usein olleet hyviä. Koulun häviämisen myötä todennäköinen väestökato ja
ikärakenteen vinoutuminen heikentävät hyvin alkanutta kehitystyötä ja
autioittaa erityisesti maaseutua.

Perusopetusta koskeva valtionosuusuudistus rankaisee lähikouluja
ylläpitäviä kuntia

Kokonaisuutena perusopetuksen valtionosuusuudistus on kustannusneutraali
valtion ja kuntien rahoitussuhteen kannalta. Kuntakohtaisesti
taloudelliset menetykset voivat olla suuret. Uudistus rankaisee eniten
niitä kuntia, jotka ovat katsoneet koulutuksen ja lapsen kehityksen
kannalta parhaaksi lähikoulujen ylläpidon. Pahimmillaan valtionosuus
vähenee eräissä kunnissa jopa yli 50 euroa/asukas.

Uudistuksen perustelut puutteelliset - koulutuspoliittinen ja lapsen
näkökulma olematon

Huolestuttavaa on viranomaisvalmistelun yksipuolisuus.

Esityksen perustelut ovat vähäiset: "Perusopetuksen yksikköhintojen
laskentatapaa ehdotetaan järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi
yksinkertaistettavaksi ja yksikköhinnan eri määräytymistekijöiden
painoarvoa muutettavaksi. Kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa saamansa
rahoituksen määrään vähennettäisiin" (= pienten koulujen tuki poistetaan
lukuun ottamatta harvaanasutuimpia kuntia, joissa alle 4
asukasta/neliökilometri).

Esityksen hyvinvointivaikutuksia ei ole käsitelty lainkaan, vaikka
esitys johtaa käytännössä pienten, erityisesti alle 80 oppilaan,
koulujen lakkauttamiseen ja suurkoulujen perustamiseen. Kun otetaan
huomioon välilliset kustannukset, voivat yhteiskunnan
kokonaiskustannukset jopa nousta. Yhtään tällaista
kokonaistaloudellista selvitystä ei ole tehty. Mm. VATT:n
(Valtiontalouden tutkimuskeskus) selvitys antaa yksipuolisen kuvan
tarkastellessaan vain säästöjä palkkamenojen ja kiinteistöjen
käyttökulujen kautta. Mitä maksavat lasten kyyditykset, laajennettavien
tilojen saneeraukset, kunnan käsiin jäävä kiinteistö, suurista
kouluista ja opetusryhmistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat jne. Lisäksi
ei ole otettu huomioon lähikoulujen "tulopuolta". Niitä käytetään yhä
enemmän kouluopetuksen lisäksi kunnan toimesta tai vuokraamana
kansalaisten ja yhdistysten moninaisena kohtaamispaikkana, kokous-,
kerho-, harrastus-, virkistys-, koulutus- ja palvelukeskuksena. Myös
maakunnissa konsulttien laatimissa "kouluverkkoselvityksissä" on
tilaustyön makua. Niissä tavoitteeksi on asetettu suurkoulujen
perustaminen ja alle 80-oppilaisten koulujen lakkauttaminen ja
perustelut on tehty sen mukaisesti lähikoulujen ja lasten etuja koskeva
tarkastelu unohtaen. Uusia vaihtoehtoja ei selvityksissä juuri näy. Mitä
mahdollisuuksia toisivat esimerkiksi julkisen, yksityisen ja
kansalaissektorin lisääntyvä yhteistyö, uudet opetustekniikat ja
-mallit. Jopa kasvatusasiantuntijoiden kehittämä yhden opettajan malli
voi olla toimiva ja taloudellinen.

Lähikoulut ovat turvallisia ja oppimisympäristöltään hyviä

Koulujen lakkauttamispäätösten perustelut ovat useimmiten puutteelliset
tai jopa väärät. On jopa vedottu lähikoulujen opetuksen heikkoon tasoon.
Monien tutkijoiden (mm. Taina Peltonen, Kaisu Salmi) mukaan pieni koulu
on mahdollisuuksien paikka. Joustavuutensa, turvallisuutensa,
luonnonläheisyytensä ja muiden hyvien ominaisuuksiensa vuoksi sillä on
usein isoa koulua paremmat valmiudet toteuttaa uudenlaista
koulukultuuria ja olla oppiva organisaatio. Vanhemmat antavat
lähikouluille kiitosta sosiaalisuuteen kasvattamisesta ja
yksilöllisestä ohjauksesta. Myös eri ikäluokat toimivat yhdessä; näin
erilaisten oppijoiden integrointi ja yhteisöllisyys onnistuu usein
pienissä kouluissa. Oppilaat yleensä viihtyvät lähikouluissa ja
arvostavat niitä. Näin myös kouluvaikeudet ja kurinpito-ongelmat ovat
vähäisempiä. Vaikeuksia ja uupumusta tuottaa jo nykyistä pitemmät
kou-lumatkat. Jos lapsi viettää maksimiajan eli 2,5 tuntia
kuljetuksissa, niin peruskoulusta päästyään hän on kuluttanut elämäänsä
yli puolen vuoden ajan bussissa tai taksissa. Miten aikaa ja voimia enää
riittää perhe-elämään, harrastuksiin, liikuntaan ja läksyjen tekoon?

Valtionosuusuudistuksen kokonaisetujen ja haittojen selvittäminen
välttämätöntä

Päätös perusopetuksen valtionosuusuudistuksesta edellyttää selvitystä
suurkoulujen/pienten lähi-koulujen kokonaiseduista ja haitoista, paitsi
laskennallisista kokonaiskustannuksista ja "säästöistä, myös mm.
koulutuksen, oppimistulosten, opettajien ja oppilaiden jaksamisen,
turvallisuuden, koulurauhan, lisääntyneiden koulumatkojen ja "aikojen,
alueellisen ja paikallisen, kylän tai kaupungin-osan - kehityksen
kannalta eli kaiken kaikkiaan lasten, vanhempien, opettajien ja koko
yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Oikeuskansleri Paavo Nikula on
todennut lausunnossaan: "Koulujen lakkauttamisella ei aina saavuteta
yhteiskuntaa hyödyttävää kokonaissäästöä, jos mukaan lasketaan kaikki
seurannaisvaikutukset. Koulun säilyttämistä koskevat vaihtoehdot tulisi
selvittää tarkasti myös muiden kuin taloudellisten vaikutusten osalta".

Suomen Kylätoiminta ry esittää kunnioittavasti, että perusopetuksen
valtionosuusuudistus asetetaan uuteen, ennakkoluulottomaan
valmisteluun. Valmistelussa tulee selvittää uudistuksen kokonaisedut ja
haitat. Kansainvälisissä vertailuissa menestyksekkääksi todettua
peruskoulutusta ei ole syytä tietoisesti heikentää. Kouluihin ja lapsiin
panostaminen tulee nähdä vuosikymmenien investointina tulevaisuuteen,
ei vain lyhytjänteisenä budjettipolitiikan menoeränä.

SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry

Eero Uusitalo
puheenjohtaja

Pietari Jääskeläinen
pääsihteeri
Besvara-Vastaa