Isnäs Byaråd: Krönika om Päijät Steels flytande varv

BAKGRUNDSMATERIAL - TAUSTAA | PRESSKLIPP - LEHTILEIKKEITÄ | KRÖNIKA - KRONIKKA |

Reply

Rubrik - Otsikko

Ditt namn - Nimesi

Email

Text - Teksti > > Kuntien valtionosuusperusteita ollaan lähiaikoina uusimassa. Laaditun > esityksen (Esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden > tarkistamiseksi/Sisäasiainministeriö) mukaan aivan syrjäisintä Suomea > lukuun ottamatta "pienten koulujen yksikköhinnan korotus" poistetaan. Nykyään se on osoitettu pienille alle 80 oppilaan > kouluille vuosiluokilla 1-6 opetusta saavien oppilaiden perusteella ja > alle 180 oppilaan kouluille vuosiluokilla 7-9 olevien oppilaiden > osalta. > > Valtionosuusuudistus on merkittävä koulutuspoliittinen linjanveto > lähikoulujen lakkauttamiseksi ja suurkoulujen perustamiseksi > > Uudistus merkitsee käytännössä suurta, satojen kylä- ja > kaupunginosakoulujen, lakkauttamisaaltoa koskien erityisesti alle > 50-oppilaisia kouluja (vuonna 2002 yhteensä 1164 koulua eli 33 %), > mutta myös 50-99 oppilaisia kouluja (675 koulua eli 19 %) johtaen > suurkoulujen luomiseen. > > > Valtionosuusuudistus on merkittävä väestöä keskittävä ja alueita > autioittava linjanveto > > Lähikoulu on kylän tai kaupunginosan keskeinen vetovoimatekijä, jota > kunnat, kylä- ja kaupungin-osayhdistykset, muut yhteisöt ja yritykset > ovat käyttäneet markkinoinnissaan erityisesti lapsiperheille - ja hyvin > tuloksin. Tuhansia lapsiperheitä on muuttanut heidän mielestään > viihtyisimmille alueille, joissa sijaitsee lähikoulu. Nyt tältä työltä > putoaa pohja pois ja osa muuttaneista kokee perheensä tulleen suorastaan > petetyksi. Keskimäärin lähikoulun omaavat kylät/kaupunginosat ovat > olleet erit-täin vireitä sekä palveluvarustus että työpaikkakehitys ovat > usein olleet hyviä. Koulun häviämisen myötä todennäköinen väestökato ja > ikärakenteen vinoutuminen heikentävät hyvin alkanutta kehitystyötä ja > autioittaa erityisesti maaseutua. > > Perusopetusta koskeva valtionosuusuudistus rankaisee lähikouluja > ylläpitäviä kuntia > > Kokonaisuutena perusopetuksen valtionosuusuudistus on kustannusneutraali > valtion ja kuntien rahoitussuhteen kannalta. Kuntakohtaisesti > taloudelliset menetykset voivat olla suuret. Uudistus rankaisee eniten > niitä kuntia, jotka ovat katsoneet koulutuksen ja lapsen kehityksen > kannalta parhaaksi lähikoulujen ylläpidon. Pahimmillaan valtionosuus > vähenee eräissä kunnissa jopa yli 50 euroa/asukas. > > > Uudistuksen perustelut puutteelliset - koulutuspoliittinen ja lapsen > näkökulma olematon > > > Huolestuttavaa on viranomaisvalmistelun yksipuolisuus. > > Esityksen perustelut ovat vähäiset: "Perusopetuksen yksikköhintojen > laskentatapaa ehdotetaan järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi > yksinkertaistettavaksi ja yksikköhinnan eri määräytymistekijöiden > painoarvoa muutettavaksi. Kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa saamansa > rahoituksen määrään vähennettäisiin" (= pienten koulujen tuki poistetaan > lukuun ottamatta harvaanasutuimpia kuntia, joissa alle 4 > asukasta/neliökilometri). > > > Esityksen hyvinvointivaikutuksia ei ole käsitelty lainkaan, vaikka > esitys johtaa käytännössä pienten, erityisesti alle 80 oppilaan, > koulujen lakkauttamiseen ja suurkoulujen perustamiseen. Kun otetaan > huomioon välilliset kustannukset, voivat yhteiskunnan > kokonaiskustannukset jopa nousta. Yhtään tällaista > kokonaistaloudellista selvitystä ei ole tehty. Mm. VATT:n > (Valtiontalouden tutkimuskeskus) selvitys antaa yksipuolisen kuvan > tarkastellessaan vain säästöjä palkkamenojen ja kiinteistöjen > käyttökulujen kautta. Mitä maksavat lasten kyyditykset, laajennettavien > tilojen saneeraukset, kunnan käsiin jäävä kiinteistö, suurista > kouluista ja opetusryhmistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat jne. Lisäksi > ei ole otettu huomioon lähikoulujen "tulopuolta". Niitä käytetään yhä > enemmän kouluopetuksen lisäksi kunnan toimesta tai vuokraamana > kansalaisten ja yhdistysten moninaisena kohtaamispaikkana, kokous-, > kerho-, harrastus-, virkistys-, koulutus- ja palvelukeskuksena. Myös > maakunnissa konsulttien laatimissa "kouluverkkoselvityksissä" on > tilaustyön makua. Niissä tavoitteeksi on asetettu suurkoulujen > perustaminen ja alle 80-oppilaisten koulujen lakkauttaminen ja > perustelut on tehty sen mukaisesti lähikoulujen ja lasten etuja koskeva > tarkastelu unohtaen. Uusia vaihtoehtoja ei selvityksissä juuri näy. Mitä > mahdollisuuksia toisivat esimerkiksi julkisen, yksityisen ja > kansalaissektorin lisääntyvä yhteistyö, uudet opetustekniikat ja > -mallit. Jopa kasvatusasiantuntijoiden kehittämä yhden opettajan malli > voi olla toimiva ja taloudellinen. > > Lähikoulut ovat turvallisia ja oppimisympäristöltään hyviä > > > > > Koulujen lakkauttamispäätösten perustelut ovat useimmiten puutteelliset > tai jopa väärät. On jopa vedottu lähikoulujen opetuksen heikkoon tasoon. > Monien tutkijoiden (mm. Taina Peltonen, Kaisu Salmi) mukaan pieni koulu > on mahdollisuuksien paikka. Joustavuutensa, turvallisuutensa, > luonnonläheisyytensä ja muiden hyvien ominaisuuksiensa vuoksi sillä on > usein isoa koulua paremmat valmiudet toteuttaa uudenlaista > koulukultuuria ja olla oppiva organisaatio. Vanhemmat antavat > lähikouluille kiitosta sosiaalisuuteen kasvattamisesta ja > yksilöllisestä ohjauksesta. Myös eri ikäluokat toimivat yhdessä; näin > erilaisten oppijoiden integrointi ja yhteisöllisyys onnistuu usein > pienissä kouluissa. Oppilaat yleensä viihtyvät lähikouluissa ja > arvostavat niitä. Näin myös kouluvaikeudet ja kurinpito-ongelmat ovat > vähäisempiä. Vaikeuksia ja uupumusta tuottaa jo nykyistä pitemmät > kou-lumatkat. Jos lapsi viettää maksimiajan eli 2,5 tuntia > kuljetuksissa, niin peruskoulusta päästyään hän on kuluttanut elämäänsä > yli puolen vuoden ajan bussissa tai taksissa. Miten aikaa ja voimia enää > riittää perhe-elämään, harrastuksiin, liikuntaan ja läksyjen tekoon? > > > Valtionosuusuudistuksen kokonaisetujen ja haittojen selvittäminen > välttämätöntä > > > > Päätös perusopetuksen valtionosuusuudistuksesta edellyttää selvitystä > suurkoulujen/pienten lähi-koulujen kokonaiseduista ja haitoista, paitsi > laskennallisista kokonaiskustannuksista ja "säästöistä, myös mm. > koulutuksen, oppimistulosten, opettajien ja oppilaiden jaksamisen, > turvallisuuden, koulurauhan, lisääntyneiden koulumatkojen ja "aikojen, > alueellisen ja paikallisen, kylän tai kaupungin-osan - kehityksen > kannalta eli kaiken kaikkiaan lasten, vanhempien, opettajien ja koko > yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Oikeuskansleri Paavo Nikula on > todennut lausunnossaan: "Koulujen lakkauttamisella ei aina saavuteta > yhteiskuntaa hyödyttävää kokonaissäästöä, jos mukaan lasketaan kaikki > seurannaisvaikutukset. Koulun säilyttämistä koskevat vaihtoehdot tulisi > selvittää tarkasti myös muiden kuin taloudellisten vaikutusten osalta". > > > Suomen Kylätoiminta ry esittää kunnioittavasti, että perusopetuksen > valtionosuusuudistus asetetaan uuteen, ennakkoluulottomaan > valmisteluun. Valmistelussa tulee selvittää uudistuksen kokonaisedut ja > haitat. Kansainvälisissä vertailuissa menestyksekkääksi todettua > peruskoulutusta ei ole syytä tietoisesti heikentää. Kouluihin ja lapsiin > panostaminen tulee nähdä vuosikymmenien investointina tulevaisuuteen, > ei vain lyhytjänteisenä budjettipolitiikan menoeränä. > > > SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry > > > Eero Uusitalo > puheenjohtaja > > Pietari Jääskeläinen > pääsihteeri

Bifoga fil - Liitetiedosto

Startsidan Isnäs-blog Historie-Forum Ångmaskin Byarådet

webbdesign: Mikael Böök, webbplatsen senast ändrad 5.6.2007

Rubrik - Otsikko
Ditt namn - Nimesi
Email
Text - Teksti	> <p> > Kuntien valtionosuusperusteita ollaan lähiaikoina uusimassa. Laaditun > esityksen (Esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden > tarkistamiseksi/Sisäasiainministeriö) mukaan aivan syrjäisintä Suomea > lukuun ottamatta "pienten koulujen yksikköhinnan korotus" poistetaan. Nykyään se on osoitettu pienille alle 80 oppilaan > kouluille vuosiluokilla 1-6 opetusta saavien oppilaiden perusteella ja > alle 180 oppilaan kouluille vuosiluokilla 7-9 olevien oppilaiden > osalta. > <P> > Valtionosuusuudistus on merkittävä koulutuspoliittinen linjanveto > lähikoulujen lakkauttamiseksi ja suurkoulujen perustamiseksi > <P> > Uudistus merkitsee käytännössä suurta, satojen kylä- ja > kaupunginosakoulujen, lakkauttamisaaltoa koskien erityisesti alle > 50-oppilaisia kouluja (vuonna 2002 yhteensä 1164 koulua eli 33 %), > mutta myös 50-99 oppilaisia kouluja (675 koulua eli 19 %) johtaen > suurkoulujen luomiseen. > <P> > > <I>Valtionosuusuudistus on merkittävä väestöä keskittävä ja alueita > autioittava linjanveto</I> > <P> > Lähikoulu on kylän tai kaupunginosan keskeinen vetovoimatekijä, jota > kunnat, kylä- ja kaupungin-osayhdistykset, muut yhteisöt ja yritykset > ovat käyttäneet markkinoinnissaan erityisesti lapsiperheille - ja hyvin > tuloksin. Tuhansia lapsiperheitä on muuttanut heidän mielestään > viihtyisimmille alueille, joissa sijaitsee lähikoulu. Nyt tältä työltä > putoaa pohja pois ja osa muuttaneista kokee perheensä tulleen suorastaan > petetyksi. Keskimäärin lähikoulun omaavat kylät/kaupunginosat ovat > olleet erit-täin vireitä sekä palveluvarustus että työpaikkakehitys ovat > usein olleet hyviä. Koulun häviämisen myötä todennäköinen väestökato ja > ikärakenteen vinoutuminen heikentävät hyvin alkanutta kehitystyötä ja > autioittaa erityisesti maaseutua. > <P> > <I>Perusopetusta koskeva valtionosuusuudistus rankaisee lähikouluja > ylläpitäviä kuntia</I> > <P> > Kokonaisuutena perusopetuksen valtionosuusuudistus on kustannusneutraali > valtion ja kuntien rahoitussuhteen kannalta. Kuntakohtaisesti > taloudelliset menetykset voivat olla suuret. Uudistus rankaisee eniten > niitä kuntia, jotka ovat katsoneet koulutuksen ja lapsen kehityksen > kannalta parhaaksi lähikoulujen ylläpidon. Pahimmillaan valtionosuus > vähenee eräissä kunnissa jopa yli 50 euroa/asukas. > <P> > > <I>Uudistuksen perustelut puutteelliset - koulutuspoliittinen ja lapsen > näkökulma olematon</I> > <P> > > Huolestuttavaa on viranomaisvalmistelun yksipuolisuus. > <P> > Esityksen perustelut ovat vähäiset: "Perusopetuksen yksikköhintojen > laskentatapaa ehdotetaan järjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi > yksinkertaistettavaksi ja yksikköhinnan eri määräytymistekijöiden > painoarvoa muutettavaksi. Kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa saamansa > rahoituksen määrään vähennettäisiin" (= pienten koulujen tuki poistetaan > lukuun ottamatta harvaanasutuimpia kuntia, joissa alle 4 > asukasta/neliökilometri). > <P> > > Esityksen hyvinvointivaikutuksia ei ole käsitelty lainkaan, vaikka > esitys johtaa käytännössä pienten, erityisesti alle 80 oppilaan, > koulujen lakkauttamiseen ja suurkoulujen perustamiseen. Kun otetaan > huomioon välilliset kustannukset, voivat yhteiskunnan > kokonaiskustannukset jopa nousta. Yhtään tällaista > kokonaistaloudellista selvitystä ei ole tehty. Mm. VATT:n > (Valtiontalouden tutkimuskeskus) selvitys antaa yksipuolisen kuvan > tarkastellessaan vain säästöjä palkkamenojen ja kiinteistöjen > käyttökulujen kautta. Mitä maksavat lasten kyyditykset, laajennettavien > tilojen saneeraukset, kunnan käsiin jäävä kiinteistö, suurista > kouluista ja opetusryhmistä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat jne. Lisäksi > ei ole otettu huomioon lähikoulujen "tulopuolta". Niitä käytetään yhä > enemmän kouluopetuksen lisäksi kunnan toimesta tai vuokraamana > kansalaisten ja yhdistysten moninaisena kohtaamispaikkana, kokous-, > kerho-, harrastus-, virkistys-, koulutus- ja palvelukeskuksena. Myös > maakunnissa konsulttien laatimissa "kouluverkkoselvityksissä" on > tilaustyön makua. Niissä tavoitteeksi on asetettu suurkoulujen > perustaminen ja alle 80-oppilaisten koulujen lakkauttaminen ja > perustelut on tehty sen mukaisesti lähikoulujen ja lasten etuja koskeva > tarkastelu unohtaen. Uusia vaihtoehtoja ei selvityksissä juuri näy. Mitä > mahdollisuuksia toisivat esimerkiksi julkisen, yksityisen ja > kansalaissektorin lisääntyvä yhteistyö, uudet opetustekniikat ja > -mallit. Jopa kasvatusasiantuntijoiden kehittämä yhden opettajan malli > voi olla toimiva ja taloudellinen. > <P> > <I>Lähikoulut ovat turvallisia ja oppimisympäristöltään hyviä > </I> > > <P> > > Koulujen lakkauttamispäätösten perustelut ovat useimmiten puutteelliset > tai jopa väärät. On jopa vedottu lähikoulujen opetuksen heikkoon tasoon. > Monien tutkijoiden (mm. Taina Peltonen, Kaisu Salmi) mukaan pieni koulu > on mahdollisuuksien paikka. Joustavuutensa, turvallisuutensa, > luonnonläheisyytensä ja muiden hyvien ominaisuuksiensa vuoksi sillä on > usein isoa koulua paremmat valmiudet toteuttaa uudenlaista > koulukultuuria ja olla oppiva organisaatio. Vanhemmat antavat > lähikouluille kiitosta sosiaalisuuteen kasvattamisesta ja > yksilöllisestä ohjauksesta. Myös eri ikäluokat toimivat yhdessä; näin > erilaisten oppijoiden integrointi ja yhteisöllisyys onnistuu usein > pienissä kouluissa. Oppilaat yleensä viihtyvät lähikouluissa ja > arvostavat niitä. Näin myös kouluvaikeudet ja kurinpito-ongelmat ovat > vähäisempiä. Vaikeuksia ja uupumusta tuottaa jo nykyistä pitemmät > kou-lumatkat. Jos lapsi viettää maksimiajan eli 2,5 tuntia > kuljetuksissa, niin peruskoulusta päästyään hän on kuluttanut elämäänsä > yli puolen vuoden ajan bussissa tai taksissa. Miten aikaa ja voimia enää > riittää perhe-elämään, harrastuksiin, liikuntaan ja läksyjen tekoon? > <P> > > <I>Valtionosuusuudistuksen kokonaisetujen ja haittojen selvittäminen > välttämätöntä</I> > > <P> > > Päätös perusopetuksen valtionosuusuudistuksesta edellyttää selvitystä > suurkoulujen/pienten lähi-koulujen kokonaiseduista ja haitoista, paitsi > laskennallisista kokonaiskustannuksista ja "säästöistä, myös mm. > koulutuksen, oppimistulosten, opettajien ja oppilaiden jaksamisen, > turvallisuuden, koulurauhan, lisääntyneiden koulumatkojen ja "aikojen, > alueellisen ja paikallisen, kylän tai kaupungin-osan - kehityksen > kannalta eli kaiken kaikkiaan lasten, vanhempien, opettajien ja koko > yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Oikeuskansleri Paavo Nikula on > todennut lausunnossaan: "Koulujen lakkauttamisella ei aina saavuteta > yhteiskuntaa hyödyttävää kokonaissäästöä, jos mukaan lasketaan kaikki > seurannaisvaikutukset. Koulun säilyttämistä koskevat vaihtoehdot tulisi > selvittää tarkasti myös muiden kuin taloudellisten vaikutusten osalta". > <P> > > Suomen Kylätoiminta ry esittää kunnioittavasti, että perusopetuksen > valtionosuusuudistus asetetaan uuteen, ennakkoluulottomaan > valmisteluun. Valmistelussa tulee selvittää uudistuksen kokonaisedut ja > haitat. Kansainvälisissä vertailuissa menestyksekkääksi todettua > peruskoulutusta ei ole syytä tietoisesti heikentää. Kouluihin ja lapsiin > panostaminen tulee nähdä vuosikymmenien investointina tulevaisuuteen, > ei vain lyhytjänteisenä budjettipolitiikan menoeränä. > > <P> > SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry > <P> > > Eero Uusitalo > puheenjohtaja > <P> > Pietari Jääskeläinen > pääsihteeri
Bifoga fil - Liitetiedosto